Ensin rakusavesta tehdään objekteja, tässä vaiheessa kannattaa huomioida että raku-uuni on usein aika pieni. Rakusavessa on vähintään 40 prosenttia samottia (eli valmiiksi poltettua keramiikkaa, joka ei kutistu eikä ime vettä), että se kestää lämpötilojen vaihtelut. Usein se on vaaleaa, mutta myös vaaleanruskeasta rakusavesta tulee hienoja lopputuloksia. Kaksipäiväisen rakupolttokurssin ensimmäinen päivä päättyy tähän.

Kun objektit on tehty ne annetaan kuivua muutama päivä ja raakapoltetaan. Raakapolttolämpötila on noin 900 astetta, on tärkeää että se on alle rakupolton lämpötilan.

Seuraavaksi raakapoltetut objektit lasitetaan. Tästä alkaa kaksipäiväisen kurssin toinen päivä. Kurssilla tehdään kaksi rakupolttoa, joten ensimmäisessä poltossa voi vähän testata eri lasitteita ja toisessa lasittaa ja polttaa he kaikkein hienoimmat objektit.

Lasittaminen tapahtuu pensselillä ja rakulasite leviää niin hyvin objektin päälle, ettei epätasaisuuksista juurikaan tarvitse huolehtia. Yleisesti ottaen rakulasitetta ei tarvitse olla ihan niin paksua kerrosta kuin sähköuunilasitetta. Useimmiten vähän ohuemmalla kerroksella tulee paras lopputulos.

Sitten objektit sovitellaan uunilevylle tynnyristä tehdyn raku-uunin sisälle.

Kaoliinivillalla eristettyä tynnyriä kuumennetaan kaasulla yhteensä vähän yli tunnin verran ja lämpötila nostetaan 950 asteeseen.

Lämpötilaa seurataan digitaalisella mittarilla.

Kuvassa työhuoneen edessä tapahtuva poltto, vasemmalla tynnyriuuni tulitiilien päällä, siitä seuraavana isot pihdit joilla objektit nostellaan uunista ulos, ja kaasupullo pitkällä johdolla. Takana työhuoneen pariovet, rakennus on toiminut puoli vuosisataa sitten talikkotehtaana.

Takaisin polttoon. Katsotaan uuniin ja kun objektien pinta kiiltää kuin vesi, ne ovat valmiit. Objektit nostellaan metallisilla pihdeillä pois uunista, annetaan hetki olla ulkona ja nostetaan puupurujen päälle. Purut syttyy palamaan lämmön vaikutuksesta, pienen palamisen jälkeen purujen ja objektien päälle laitetaan kansi ja nyt alkaa pelkistymisvaihe. Noin 15 minuutin päästä kansi avataan ja objektit on jäähtyneet sen verran että ne voi nostella uunihanskoilla käsin ja pestä vedellä. Pesu tehdään että saadaan puupurun polttamisesta syntynyt noki pois pinnasta ja lasitteet näkymään kunnolla.

Tyytyväinen kurssilainen rakusaaliin kanssa.

Lopputulos on usein väreiltään ja muutenkin vähän yllättävä. Parhaiten rakupoltossa toimii ohuet objektit johtuen prosessin luonteesta eli siitä että ohut seinämä jäähtyy nopeammin kuin paksu ja myös kuumenee nopeammin. Pienet kahvikupin kokoiset objektit reagoi melkein parhaiten tai sitten pallomaiset, mutta kaikkea kannattaa kokeilla, sittenhän sen näkee mikä on omasta mielestä paras. Rakuastiat ei ole elintarvikekelpoisia.

Tässä testiversio veistoksesta, joka on rakupoltettu, lasitteet toimii minusta hyvin tässäkin muodossa siis noissa kapeissa vähän niinkuin nauhoissa.

Järjestän kesällä 2026 pari rakupolttokurssia, liity postituslistalle, jos haluat kuulla niistä ensimmäisenä. Lähetän aina tiedot uusista kursseista listalaisille muutamaa päivään ennen julkaisua.